ponimaastoooo.... ;)

2010 toukokuu - MIRO ::)

Maanantai 7.3.

Christa oli taas messissä tallilla. Koulusta päästyä ja tallille matkustettua haimme heti kaikki ponit sisälle. Sohvi sai tulla sisälle siksi aikaa, kun Tatti oli lenkillä, koska eilen Sohvi oli karannut ja sitä mukaan kaikki muutkin ja olivat käyneet kaikki heittämässä pienen lenkin..
 Christa ratsasti Iivarilla ensin ilman satulaa ja Minä menin taas ensin Tatilla satulan kanssa. Alkukäyntien jälkeen menimme saman lenkin, kuin ponien kanssa viimeksikin. Eli Christa kävi taas ravailemassa Iivarin kanssa ylimääräisen pätkän ja me Tatin kanssa käveltiin eteenpäin ja sitten näitä ravailijoita vastaan. Käveltiin vielä hetki, jotta Iivari ehtisi vähän hengähtää. Sitten jatkoimme pienemmälle tielle ravailuja ja pian teimme vaihdon Christan kanssa. Olin jo ehtinyt hypätä Iipon selkään ja pian havahduin kun Iivari meinaa lähteä edestämme juoksevan ponin perään. Eli Tatti teki samat, mitä se joskus harrasti kentälle mennessä, lähtee painamaan hulluna, jota "kukaan" ei pidättele. Christa oli siis juuri nousemassa selkään. Minä tulin Iivarilta alas, jotta se pösilö ei lähtisi Tatin perään. Tatti taas piti meihin sellaista n. 50m välimatkaa ja hölkkäsi sitä mukaan aina karkuun, kuin me saavutimme sitä kiinni. No loppujen lopuksi Tatti kyllästyi odottelemaan ja lähti. Soitin Miialle ja se lähti autolla Tattia vastaan. Ensin minä juoksin ja pidin Iivarista kiinni, jottei se lähde hulluna painamaan Tatin perään, ja Christa siis istui kyydissä. Aika pian vaihdoimme rooleja ja sitten tulikin yksi lapsi kertomaan, että poni on tuolla ja joku ihminen pitää siitä kiinni, Miia oli siis saanu Tatin kiinni.
  Lähdimme vielä heittämään lenkin loppuun ja Christa piti Tatille kovaa kuria. Mur, mikä poni! Ravailtiin ja otettiin laukkapätkä. Poneista kumpikaan ei ollut niin hikinen, kuin viime lenkin jälkeen, vaikka tämä lenkki ei paljoa poikennutkaan edellisestä.. jossei tota tatin extraa lasketa mukaan. Ehkä ponien kunnot ovat vain kasvaneet. =) Kotiin päin käveltiin rauhassa ja nätisti.

Mirolla hypättiin tänään. Ensin Christa työskenteli ja verrytteli sitä käynnissä ja vähän ravissa, sitten minä. Hyppäsin myös ensin esteitä ja aluksi tuli vain välillä hyppyjä ja välillä kavaletteja. Mutta pian tajusin, kun tultiin kerran vähän reippaammin esteelle Miro hyppäsi tosi hyvin, että se tarvitsee reilusti vauhtia hyppäämiseen, joten loput esteet menivät kuin vettä vain. Minäkin pysyin jopa muutamassa hypyssä hyvin mukana, joten tarvitsen siis reilusti vielä harjoitusta mukautumiseen.. Olisiko vinkkejä? Muita kuin vain hyppää, hyppää ja hyppää? :)
 Minun jälkeen Christa hyppäsi, ensin vasempaan kierrokseen ja Miro hyppää sinne hiukan vaikeammin ja päätti siis kiertää esteen, kun Christa pääsi kerran kunnolla yli, vaihdettiin suuntaa. Sinne Miro hyppäsi tosi hyvin! Hyppyjen jälkeen Christa vielä ravaili ja meni loppukäynnit Mirolla.

Keskiviikko 9.3

Samiran kanssa lähdettiin samalle maastolenkille, kuin aikaisemminkin ponien kanssa. Samira ajoi Iivaria ja minä ratsastin Tatilla. Samira kävi Iivarin kanssa taas ravaamassa sen ylimääräisen suoran ja me Tatin kanssa käveltiin. Käytiin myös nyt pidemmällä täällä pienemmällä metsätiellä. Tatti laukkasi hyvin, paitsi tämä ratsupoika rupesi myös laukkaamaan perässä. Kun päästiin takaisin tielle, ponit eivät olleet yhtään hikisiä, joten käytiin vielä se sama pätkä ravailemassa, minkä Iivari käy aina aluksi ravaamassa. Koko reissu meni kivasti ja turvallisesti. Kotiin päin käveltiin taas hissukseen.

Miroa oli aluksi tarkoitus juoksuttaa ja minun oli tarkoitus parantaa istuntaa siellä samalla. Yleensähän ajatus on aina parempi, kuin toteutus ja se tässä taas todistettiin. Eli alkukäyntien jälkeen ruvettiin ravaamaan, istunnan sai unohtaa ja pyrkimyksenä oli vain pysyä kyydissä. Menin sitte pari kierrosta sillee tipunko-vai-enkö- tyylillä. Ja loppuajan samira juoksutti sitten ilman ratsastajaa. Laukkaa myös kokeiltiin ja otti se taas muutaman askeleen, mutta ylläpitäminen olikin jo vähän vaikeampaa.. Loppuravit, käynnit ja talliin!

Sunnuntai 13.3

Iivarilla oli talutusratsastusta lastentapahtumassa. Lähdettin Miian kanssa tallille joskus 9 aikaa ja heitettiin hevoset pihalle. Harjasin ponin kunnolla ja Miia selvitti harjan ja hännän. Oltiin lähdössä pihasta ja ehdin jo sanoa, että ollaanpas me aikasessa, mutta mainio vetoautomme ei lähtenytkään pihasta, etupyörät vain sutivat.. Naapuri tuli sitten traktorilla vetämään ja pääsimme lähtemään.Poni meni tosi kiltisti, mitä nyt kerran meinasi kompastua(?). Koko tapahtuman jälkeen Iivari oli vähän hikinen, joten loimi selkään ja koppiin! En lähtenyt enää mukaan tallille iltapäivällä, joten muuta raportoitavaakaan ei siis ole! (:

Hiihtolomaaaa!

28.2 Maanantai

Mirolla esteitä ensimmäistä kertaa! Ensin verkattiin nätisti käynnissä ja ravissa kentällä. Verryttelyjen jälkeen oli tarkoitus, että ensimmäiset hypyt liinassa, mutta Miia laittoi estettä valmiiksi ja kokeiltiin sitten Miron kanssa mennä siitä pari kertaa.. tuloksetta, läpijuoksuja molemmat. Tulin sitten alas selästä ja laitett-miron elämän ensimmäinen virallinen estehyppy_ Ellei lasketa sen varsana hyppämää päälle metristä tarhan aitaa, josta herra päätti tulla ulos.. No Miia sitten juoksutti ja hypytti Miroa liinassa ja minä kuvasin. Herralta tuli välillä ihan komeitakin hyppyjä, mutta välillä se kuvitteli esteet vain kavaleteiksi. Juoksutuksen jälkeen Miia kertoi, että Miro tuntuu aivan siltä, että se nostaisi laukan liinassa.. No mehän kokeiltiin ja herra laukkasi! Hienosti se nosti sen ja piti laukkaa jonkun aikaakin yllä! Mahtavaa! Niin, kun Mirolla tämä laukannostoprojekti on ollut tekeleissä ja liinassa sitä on ennen yritettykkin laukkuuttaa, tuloksetta. Eikä herra kunnolla esteenkään jälkeen laukannut. Jep, eli siis juoksutuksen jälkeen menin vielä selkään ja hypättiin sen aikaa, että hevonen hyppäsi kunnolla eikä vain harpponut. Loppuravit ja käynnit maastossa. Herra meni niin nätisit, että huhhahhei.

Miron jälkeen käytiin ajamassa Tattia. Miia oli edellisellä tatin ajokerralla käynyt vähän ojan pielessä ja juossut alamäkiä pukkiravin kanssa alas, joten tämä lenkki olikin aika jännityksellä odotettu. Mitään kovin kauheaa ei tapahtunut, mitä nyt lähteminen tuotti neidille vähän hankaluuksia.. (ks. kuvat) Tatti taitaa myös inhota vähän paksummassa hangessa vetämistä ja nousi pystyyn, mutta ei onneksi kipattu. Pukkejakaan ei tainnut lentää kertaakaan! Minä kävelin kameran kanssa ihan turvallisuussyistä ja Miia kävi hölkkäämässä pienen lenkin. Takastulomatkalla hyppäsin kyytiin ja Tatti meni hienosti!




Käytiin vielä selästä käsin maastossa, minä ja Iippo ja Miia ja Irkku. Ihan tuota yleistä autotietä pitkin  käytiin heittämässä lenkki. Iivari meni reippaasti ja pysyi kuin pysyikin Irkun hölkän perässä! Miia ja Irkku kiihdyttivät hiukan ja me Iivarin kanssa laukattiin täten vierellä ja poni oli täysin lapasessa! (: Pian käännyimme Iivarin kanssa tieltä pois ja jatkettiin pienemmälle tielle siksi aikaa, että Miia kävisi Irkun kanssa ottamassa laukkapätkät, missä me Iivarin kanssa ei pysyttäisi turvallisesti perässä. Kun meidän pikkutienpätkää ei oltukkaan aurattu kovin pitkälle käännyimme jo takaisin tien poskeen ja teimme raviympyrää siinä leveämmässä kohtaa. Pian Irkku ja Miia saapuivatkin ja lähdettiin kävelemään kotia päin. Otettiin vielä hölkkää vähän ja sitten loppukäynnit. Iivarilta taas 2kg pois! Jee!

1.3 Tiistai

Käytiin ajamassa Irkku, minä istuin aisalla ja Miia ajo. Lenkki oli sellanen perushölkkä. Irkku meni tosi hienosti, eikä pelästellyt mitään!

Sitte ratsastin Iivarin ja meillä oli lainassa gramaanit. Iivari rupesi nätisti hakemaan muotoa jo alkuverryttelyissä. Itse en pitänyt niistä, kun tuntui ratsastus vielä hankalemmalta ne kaikki 4 piuhaa kädessä! Verkassa otettiin pysähdyksiä ja voltteja. Ravissa koitin saada Iivaria menemään reippaammin, kun ollut niin tahmainen kentällä ravailussa. Eipä tuo kovin tuottoisaa ollut, mutta kun vaihdettiin laukkaan tuli ilopukkikin mukaan. Pienen hetken  Laukatiin pitkää sivua ja pääty-ympyrää. Saatiin myös Miialta mainio idea, laukassa kahdeksikkoa.. Odotukset eivät tainneet kummallakaan olla kovin suuret, mutta mitä?! Raviponimme teki laukanvaihtoja! Tultiin ensin oikeassa kierroksessa ja siitä ennemmminkin lävistäjä ja tiukka käännös vasempaan! Ensin Iivari vaihtoi raviaskeleen kautta ja seuraavalla kerralla suoraan oikeasta- vasempaan laukkaan! Mahtavaa. Poni todellakin tykkäsi itsekkin laukkaamisesta ja annoin sen laukata kierroksen omasta halusta. Laukkojen jälkeen ravailtiin ihan rennosti ja loppukäynnit.

Ratsastin Mirolla kentällä alkukäyntejä samalla, kun Miia juoksutti Tattia. Kokeilin myös Mirolla gramaaneja, mutta otimme ne pois aika pian. Seisoskeltiin ja välillä vähän käveltiin kun Miia juoksutti Tattia. Miia otti myös tatilla pari hyppyä! Poni ei ole ennen hypännyt ja hyppäsi tosi nätisti! Miron kanssa tehtiin taas ihan perusharjoituksia ja kertausta. Voltteja, pysähdyksiä ja kulmia. Ravissa suurin osa ajasta meni siihen, että en halunnut Miron oikovan lyhyttä sivua. Se oikoi sitä n. 1,5-2m aina, joka kerran. Eikä pohje auttanut, eikä raipalla napautus satulavyön taakse, eikä mikään. Tein sitten niin, että heti kun tuli se piste josta oikominen alkoi, pysäytin Miron ja väistätin sen suoraan kiinni kentän laitaan ja jatkoin käynnissä sivun loppuun. Erikoisinta tässä oli se, että käynnissä herra meni niin kulmia myöten, että huhh. Ja ravissa toisella lyhyellä sivulla se ei oikonut yhtään. Kun vihdoin päästiin sivu oikomatta, kiitin Miroa ja siirryin käyntiin. Mentiin loppukäynnit ja takaisin talliin.

     2.3 Keskiviikko

Vietiin ponit ja Sara ulos heti päästyämme tallille, Irkku ja Miro jäi siis vielä sisälle. Mirolle satula selkään ja Irmalle valjaat niskaan. Lähdettiin köpöttelemään maastoon ensin kokoonpanolla minä ja Miro, Irkku, Miia ja Christa. Hölköteltiin kärryjen perässä ja Miro meni tosi nätisti, vain kerran se iiihan pikkuisen säpsähti puusta tippuvia lumia. Se jaksoi ihan hyvin tuon lenkin, mutta hikosi aika paljon. Puolessa välissä matkaa vaihdettiin Christan kanssa paikkoja. Yksi reippaampi pätkä otettiin ja molemmat koput menivät hyvin! Loppukäyntejä kävimme Christan kanssa vielä köpöttelemässä tallin ohitse muutamasata metriä. Tidii, eli mun toka kerta kun ajoin iihan yksin iihan hevosta hevosta, ilman et kukaan istu aisalla. ;)

Miro laukkaa!

Heppojen jälkee siivoiltii karsinoita, kun ne oli saatu kondikseen vietiin Irkku ja Miro pihalle ja otettiin Tatti, Sohvi ja Iippo sisälle. Tatilla taas satulan kanssa ja Iivarilla ilman. Lähtöjärjestelmä oli minä ja Tatti, Christa ja Iivari. Alkukäyntien aikana Christa kääntyi Iivarin selässä ympäri niin, että selkä oli menosuuntaan. Pidin Iivarin ohjia, kuin se olisi käsiponina. Mietittiin myös, että jos multa tippuis nuo Iivarin ohjat, olisi Christan aika vaikea saada poika pysähtymään. Noh, päädyttin siihen, että tuskin nuo mihinkään tippuvat, eivätkä tippuneetkaan! (:  Ravia otettiin aluksi lyhyt pätkä. Me jatkoimme Tatin kanssa lenkkiä eteenpäin ja Iivari kävi pienen ylimääräisen osan ravaamassa, jotta se liikkuisi enemmän kuin Tatti.

anteeks anteeks anteeks

Tää päivitys on vähä jumahtanu, tekstit on kyllä ollu jo vähän aikaa valmiina, mut kuvat on nähtävästi niin rankka laitta.. ;)


22.2. Tiistai

Ratsastin Tatin kentällä ja se seisoi tallin pihalla jo tosi nätisti siten, että pääsin ilman pitoapua selkään. Kentällä Tatti kävelee usein reippaasti, mutta rauhottuu loppua kohden, kuten myös tänään. Tehtiin voltteja ja käytin myös pohkeita kääntymisissä ja Tatti ymmärsi ne! Ponihan on edistynyt paljon. Myös pysähdyksiä tehtiin ja silloin kun Tatti keskittyy, pysähtyy se jo ensimmäisestä pidätteestä. Edelleen muuten Tatti ja Sohvi huutelevat toisilleen kenttä-tarhat välillä
 Aloitettiin käyntien jälkeen ravailemaan ja Tatti meni ihan kivasti, se hidastaa tosi hyvin ravista käyntiin. Sen askeleet eivät ole tyyppillistä shettishipsutusta, mutta eivät niin suuriakaan kuin Iivarilla, eli ihan sopivaa. Pääty-ympyrääkin pystyttiin tekemään ja sujui ihan hyvin Tatin "koulutustasoon" nähden.
 Loppukäyntejä menin ilman jalustimia, eikä poni taaskaan protestoinut mitään.

Pidin Iivarilla tuntia samaan aikaan kun Samira oli Miron kanssa kentällä. Iippo meni tosi nätisti ja näytti pysähtyvänkin helposti. Ravissa poika oli tosi tahmea, eikä olsi millään halunnut ravailla.. Ratsastajan kylmettymisen jälkeen Miia ja Samira vielä juoksuttivat sitä. Se laukkasi hyvin ja myös vasempaan kierrokseen!
 Samalla kun Samira juoksutti Iivaria, minä ratsastin Mirolla. Herra pysähtyi tosi nätisti ja helposti pienistä pidätteistä. Väistöt sujuivat myös jälleen kerran hyvin.
 Ravissa en edes yrittänyt ruveta tekemään mitään erikoisia tehtäviä, eli ravattiin siis kenttää ympäri ja pyrin saamaan ravia hitaaksi ja rennoksi. Monien pienten pidätteiden teko antoi tulosta, ja ukkohan rupesikin rentoutumaan ja ravasi siis tosi kivasti. Mahduttiin tekemään myös pääty-ympyrä pari kertaa. Ravailujen jälkeen mentiin loppukäynnit ihan normaalisti köpötellen.

24.2. Torstai

Christan kanssa käytiin heittämässä ponimaasto. Minä ratsastin ensin Tatilla ja Christa Iivarilla. Alkukäynneissä Tatti käveli jälleen reippaasti, kävelimme ensin Iivarin perässä, mutta se poitsu kun on niin hidas kävelemään mentiin sitten vierelle ja loppujen lopuksi edelle. Alkukäyntien jälkeen ravailtiin ja pian me Tatin kanssa jäimme kävelemään ja Iivari jatkoi matkaa.

Jälleen taas pidin vielä Iivarilla tuntia Miian sukulaistytölle ja Christa ratsasti Mirolla myös kentällä. Tehtiin ensin pysähdyksiä ja siitä voltteja. Molemmilla ratsukoilla tehtävät sujuivat hyvin. Iivari suoriutui käynnissä vielä tehtävistä reippaasti, mutta raviin siirryttyä iski tahmeus. Poni ei meinannut pysyä ravilla ja siinä olikin ratsastajalle suurin tehtävä. Vaihdoimme Christan kanssa paikkoja, minä ratsastin Mirolla ja Christa auttoi ratsastajaaa pysymään ravissa ja toteuttamaan tehtäviä. Kerrattiin Miron kanssa ihan perusjuttuja.
 Iivarin lähdettyä kentältä jäimme Miron kanssa sinne. Ravailimme ja lopuksi Christa harjoitteli väistöjä, kun saimme väistöt tulemaan, köpöttelimme vähän ja lähdimme tallille.

Poika sai uuden pirtsakan värisen loimen, kun vanha hiukan repeili irmatsun päällä.. (: