Vauhdin huumaa!

Keskiviikko 12.1

Ajettiin tänään Samiran kanssa Iivarilla pitkää hölkkää. Iivari jaksoi ihan hyvin siihen nähden, että sitä ei ole ehditty vielä treenaamaan sen sairastelujen takia. Käytiin kutakuinkin päälle 5km lenkki. Pari pätkää otimme reippaampaa ja ihan hyvin poni jaksoi. Eikä pidä unohtaa mainioita ideoita.. Tiiätte hiihtoratsastuksen, mutta ku ajettii ni se olis ollu hiihtoajoa, mutta ku ei ollu suksia ni sithän se on kai jotakuinkin kenkäajoa... eli siis Samira roikkui kärryjen perässä ja minä ajoin. Otettiin taas reilut loppukäynnit ja tallilla kylmäys ja loimi.

Ratsastin myös Tatin ja Samira oli Miron kanssa samaa aikaa kentällä. Tatin kanssa otettiin ihan vähän ravia ja pysähdysharjoituksia. Tatti oli muuten ihan erilainen, kun maanantaina... Heti huomaa siis kun palaillaan rutiiniin, ni tytsykin tottuu! (:
 Vein Tatin talliin pienen ratsastuksen jälkeen ja ratsastin vielä Mirolla. Oikea pohje läpi?! not. Kokeiltiin myös  jos maasta käsin se väistäisi vasemmalle, ei toiminut. Mentiin pää kentän pitkää sivua vasten ja koitin siinä väistättää, mutta ei sekään oikein onnistunut, mutta pari jotakin sinne suuntaan meneviä askelia saattoi tulla. Ravattiin vähän ja loppukäynnit.

Maanantai 17.1

Miia lähti Irkun kanssa kärryilemään ja minä tulin Miron kanssa ratsailta. Mentiin taas Miian mukaan tällänen hölkkälenkki, eli mun mukaa normaalia ravia kovempaa.. Ei ihan vielä reipasta ravia mut sellast sopivaa! Käytiin samoilla suunnilla, mitä tässä lähiaikoina ollaan kaikilla käyty. Miro meni tosi hienosti ja jaksoi hyvin, mutta oli tässäkin lenkissä surkeat puolensakin, Mirolta irtosi kenkä. Lenkin jälkeen loimi ja venyttelyt.

Iivarilla heitin myös hölkkälenkin ratsastaen. Jälleen kerran sen saman minkä menimme hevosillakin. Poni jaksoi ihan hyvin sen kuntoon nähden. Laukat sujuivat myös hyvin! Kipiteltiin kotiin päin siis molemmat tyytyväisinä! Tallilla loimi ja jalka.

Keskiviikko 19.1

Tallissa Irkku oli jo odottamassa minua, laitettiin se Miian kanssa nopeesti kuntoon ja lähdin kävelemään alkukäyntejä maastoon. Palasin takaisin tallille ilmoittamaan Miialle ja Samiralle, että voidaan lähteä peltotielle ottamaan laukkoja. Hölkkäsin sinne ennen niitä ja verryteltiin pitkällä suoralla. Ensimmäinen laukka nousi ihan kohtuu hyvin, tosin ensin reippaan ravin kautta. Laukattiin mäki ylös kotiin päin ja käännyttiin mäen yläpuolella, kun sain Irkun hidastettua. Hölkättiin saman suoran päähän takaisin päin ja suoran puolivälissä annoin laukkapohkeita ja sain Irkulta kiihtyvän ravin. Tein pidätteen ja se vaihtoi laukkaan.. Siihen asti olin vielä ihan tyytyväinen, mutta laukkapa lähtikin kiihtymään, laukkasimme mäen ylös, laukkasimme mäen päällä, jossa oli tarkotus hidastaa ennen yleistä tietä.. Noh.. Jo aikaisemmin tajusin, että tämä kaakki ei meinaa ihan heti sitten pysähtyäkkään ja katsoin tielle ja toivoin, ettei sieltä tulisi autoja. Kauhukseni vilkaistuani näin valot tiellä, no yritin arvioida ehtisimmekö kääntyä tielle ennen autoa, eikä samaan aikaan. Kun käännyttiin peltotieltä yleiselle tielle, pelotti jo se käännös tarpeeksi, kyseessähän oli siis T-risteys. No risteyksestä selvittiin laukassa hienosti! Ja tielle päästyä tajusin sen valon olleen tarhojen valo. Talli siis lähestyi ja Irkun vauhti hidastui. Ja kokonaanhan vauhti siis pysähtyi kun seisottin suoraan tarhojen edessä. Tämän hurjan kyydin jälkeen kävimme vielä hölkkäilemässä loppuraveja maastossa ja takaisinpäin käynnissä. Lenkin jälkeen loimi.



Iivarilla ajoimme Samiran kanssa saman hölkkälenkin kuin maanantaina. Oikeastaan samalla kaavallakin, paitsi laukkapätkät reippaana ravina. Poika tykkäsi muuten vähän päästelystä, kun ei meinannut enää haluta hölkätä tämän jälkeen! Joten eiköhän herrankin kunto ole vähän kasvanut! Starttiinkin päästään viimeistään maaliskuun lopulla! Joten eiköhän homma ala pikkuhiljaa sujua. Lenkin jälkeen loimi ja jalan kylmäys!

Maastoilua ja vinhaa vauhtia ::)

Sunnuntai 9.1

Tänään lähdettiin maastoilemaan kera Miron, jolla minä menin, Irkun, jolla Miia ratsasti ja Miian kaverin, jolla oli oma hevonen mukanaan. Ilma oli mitä mainioin, taivaalta satoi rättejä ja tie oli liukas. Hölkkäilimme ja pari reippaampaa pätkääkin otimme! Traktoreita ei tänään näkynyt, joten lenkki sujui hyvin! Ja hölkkäillessä kokeilin myös raviväistöjä ja maastokeskittymisellä Miro liikkui sivulle aivan sen tuntuisesti, että jos oltaisiin kentällä ja Mirokin pystyisi keskittymään, sieltä tulisi raviväistöt kohtuu helpostikin! Jälkimmäinen spurtti otettiin pitkään ja loivaan ylämäkeen, se sujui tosi hyvin, mitä nyt nämä takana tulevat laukkahirmut meinasivat saada meidät kiinni laukoillaan, mutta kyllä me Miron kanssa oltas karkuun päästy, ihan varmasti! ;) Lenkin jälkeen Miia venytteli hevoset, laittoi linimentit ja pintelit ja loimet.

Tatti pääsi taas pitkästä aikaa myös ratsupuuhiin. Ainiin ja btw, Sohvi pysy tarhassa koko kentällä olo aikamme! Eli kuten edellisestä lauseesta fiksuimmat voivat päätellä, olimme kentällä. Ennen kunnollista selkään menoa muisteltiin vähän Tatin kanssa ja makoilin sen selässä, totutellen taas outoon painoon. Pari kertaa se suikkasi alta pois, mutta kiitos Miian avun, se liikkui vain sivulle! Selkään päästyäni Tatti oli taas aika reipas, kuten aina, mutta viimeisillä kenttämetreillä se käveli jo oikein rennosti. Ravia otettiin pitkillä sivuilla "portista" poispäin, ihan turvallisuussyistä. Pysähtymisetkin onnistui toiseen suuntaan toosi hienosti, pelkillä pienillä piddätteillä.. Tattihan ei ole tottunut ennen tänne tuloaan kuolaimiin oikeastaan ollenkaan, joten pysähtymiset ovat olleet välillä vähän... hukassa.. Lenkin jälkeen tyytsälle loimi selkään!

Maanantai 10.1

Koulusta tallille päästyäni menin talliin, jossa Miia oli Irkun kanssa. Kävin vaihtamassa vaatteet nopeasti, jotta ehtisin heidän mukaan Miron kanssa. Kun oltiin kävelty jo vähän matkaa, tuli meitä vastaan traktori. Miro ei tuntunut tekevän kanssani yhteistyötä, joten Miia meni Irkun kanssa edellemme. Alkukäyntien jälkeen lähdimme hölkkäilemään ja tänään teimme muutenkin rennon ja palauttelevan lenkin eilisen jälkeen. Kerran otimme pätkän reippaampaa ravia Irkun perässä. Luulen muuten, että alan tottua tähän huimaan vauhtiin tai ei se tänään ainakaan tuntunut niin kovalta enää, osasyynä voi kyllä olla, että keskityin vain siihen etten saanut Irkulta tilsoja naamaani! Loppukäynneissä tuli vastaan samainen traktori, kuin alkumatkasta, mutta suurta hätää tässäkään ei ollut, koska kyseinen kuski hidastaa tai pysähtyy aina hevosen nähdessään! Sanoin ennen traktorin ohittamista Miialle, että nyt me mennään ensin ja Miro käveli niin nätisti, että huhhuh! Edistystä, edistystä! :) Lenkin jälkeen loimet molemmille polleille!

Iivarilla menin taas alkukäynnit kentällä ja lähdettiin maastoon päästelemään kovemmat vauhdit. Jonkunverran siellä jokapuolella oli kaikkea pelottavaa, mutta hengissä selvisimme molemmat! Lähdimme hölkkäilemään tallilta kylän talolle päin, siinä välissä otimme kylläkin vielä käyntiä vähän. Talolta kävelimme ja ravailimme sillalle edelleen hillitysti. Sillan suoralla otimme laukkaa ja takaisin päin tullessa reipasta ravia. Hiljensin käyntiin kun Iivari rupesi katselemaan pelokkaan näköisesti yhden talon pihalle, siellä saattoi olla kyllä ihminenkin, ainakin siltä se näytti, mutta rauhoittelin Iivaria vain talosta ja sen valoista. :D Takaisin päin hölkkäiltiin ja aloiteltiin jo loppukäyntejä. Kentällä käveltiin vielä n. 10min. , koska Iivari palautuu jostain syystä normaalia huonommin nyt. Lenkin jälkeen jälleen jalan kylmäys ja loimi!


Tässä olisi muuten tammikuun lopussa kilpailut, mutta rupeaa vähän näyttämään siltä, että ei ole ratsua. Iivarin kanssa olisimme muuten voineet mennä, mutta kisat ovat maneesissa ja maneesin seinäthän kaatuvat Iivarin päälle.. Kävimme siis samaisessa paikassa kisoissa toukokuussa 2010, mutta poni keskittyi vaan tarkistamaan ettei seinät vaan kaadu päälle. Ja Iivarihan on yleensä pomminvarma, ja harvoin pelkää mitään tuollaista, mutta löytypähän sillekkin virallinen pelonaihe.
 Miro taas on vielä vähän keskeneräinen, kuin myös Tatti ja Irkun ravi on niin räpättämistä ja koko hevonen on kuin rautakanki, joten mielummin ei. : D

Maanantai 3.1.

Aamupäivällä hyppäsin Miian kyytiin ja ajeltiin tallille. Vietiin kaikki muut nelijalkaset ulos, paitsi Irkku ja Miro. Molemmille satulat selkään ja lenkille. Lähdettiin tietä pitkin n. 8km hölkkälenkille. Hölkkäiltiin ja takaspäin tullessa otettiin yksi reippaampi pätkä ja sillo mentii taas lujaa.. ::) Miron ravi on kyllä uskomaton! Tallilla heitettiin loimet niskaan ja linimentit jalkoihinn.

Iivarin kanssa oltiin ensin kentällä verryttelemässä. Tehtiin temmon muutoksia, pysähdyksiä ja väistöjä. Iivarin väistöt sujuvat muuten tosi hyvin, mutta sen takapää jää tulemaan. Joten siihen vielä vähän reenausta mulla sekä ponilla.. Mentiin ravailemaan tielle ja otettiin reippaampikin pätkä, se sujui ihan hyvin, mitä poni nyt jaksoi sen muutama kymmentä metriä juosta. (; Laukkaakin otettiin vähän, mitä nyt ravissa nostot toivat taas raviponin taidot esille.. Loppukäynnit käveltiin viereisellä peltotiellä ja tallissa loimi, venytykset ja kylmäpussi!

Keskiviikko 5.1.

Ennenkuin mentiin tallille noukkastiin Christa kyytiin matkalla. Tarkoitus oli auttaa tarhojen lankojen vaihdossa, mutta ennen meitä oli pari työmiestä jo tekemässä niitä, joten aloitettiin suoraan Irkun ratsastuksella.
  Käytiin alkukäynnit maastossa ja sieltä kentälle. Kentällä yritettiin mahtua ravailemaan vähän ennen hankeen menoa. Pellolla Christa ratsasti ensiksi ja ravipätkät olivat jälleen kauheita.. Irkku halusi ravata, mutta ravasi samalla tosi isosti ja hidastukset olivat taas vähän hitaita. Ratsastin myös itse Christan jälkeen ja Irkku haki aina poluille (siinä kauheassa ravissa) missä oltiin jo kävelty, siellä ei ollut niin paljon lunta ni helpompi mennä...
  Kun oltiin lähdössä pois pellolta, jossa käveleminen ei ollut mitenkään erikoisen mukavaa näillä ihmisen lyhyillä jaloilla, saatin mainio idea.. ...kakspäällä pois pellolta, Irkulla ei olla koskaan menty kakspäällä ja tämän toteuttaminen oli aluksi vähän hankalaa, mutta päästiin me loppujen lopuksi pois pellolta. Lähdettiin sitten kakspäällä kävelemään peltotielle, mutta kokeiltiin ravata ja se sujui hyvin, joten ravattiin vielä lisää. Irkku laukkasikin pari pätkää. Näiden mahtavien ideoiden jälkeen käännyimme takaisin tallille päin ja menimme loppukäynnit. Ja selvittiin siis hengissä! (:

Irkun jälkeen hiihtoratsastimme Mirolla. Tämäkin oli mainio idea, koska Mirolla ei ole ennen hiihtoratsastettu. Poika ei ihmetellyt yhtään, joka oli tietenkin erittäin positivista. Ei uskallettu lähteä tielle, joten peltotie kutsui.
  Käyntien jälkeen käytiin hölkkäilemässä sivutiellä, jota ei ollut aurattu samaan aikaan, kuin pääpeltotie Joten siellä oli vähän enemmän lunta ja Christalla oli tekemistä pysyä minisuksien kanssa pystyssä ja kääntöpaikallahan se kaatusi ja toinen suksi lähti. Kun sukset olivat jalassa lähdimme takaisin pääpeltotielle ja jatkoimme sitä eteenpäin. Pitkällä suoralla päästelimme vähän reippaampaa, pian käännyimme taas takaisinpäin ja vaihdoimme kuskia ja hiihtäjää. Käytiin taas samalla suoralla ja oli siinä kyllä tekemistä pysyä pystyssä reippaammassa vauhdissa! Lopuksi kävimme vielä sivutiellä ja pyllähdinhän minäkin siellä, mutta pysyin sentään "kyydissä".  : DD  Lopuksi käynnit ja tallille!






Vielä yksi poni jäljellä! Eli Iivari, sen kanssa pulkkaratsastettiin. Eli niiku hiihtoratsastusta pulkalla! Lähdettiin mummolle päin ja Christa ratsasti ensin. Iivari ei olis halunnu millään lähteä kohti pimeetä, pois tallilta. Saatiin alkukäynnit käveltyä ja kun oli tarkotus lähteä ravailemaan poika muisti vieläkin, että tallille päin voi kääntyä. Vaihdettiin sitten siinä Christan kanssa taas kuskia ja kuljetettavaa. Iivari ravasi ihan hyvin, ja laukkakin nousi käynnistä paremmin kuin hyvin! Käytiin moikkaamassa mummolla kummiani ja piha oli taas pelottava, itseasiassa se oli jo viimetalvena pelottava.. Vaihdettiin siinä taas kuskia ja suunta takaisin tallille. Poni ravaili hyvin, mitä nyt laukka taas ei meinannut nousta ravista.
  Kun oli tarkoitus mennä loppukäyntejä rupesin ihmettelemään kun poni vain kiihdyttää, huusin Christallekkin, että mennään jo loppukäyntejä. Kun Iivari vain kiihdytti ja kiihdytti, näytti homma tutulta, eli Iivari lähti siis omineen, halusi ilmeisesti nopeammin takaisin tallile. Yritin taas huutaa Christalle pulkasta kaikkia mahdollisia erilaisia hidastuskeinoja, mutta ei ponia oikein kiinnostanut hidastaa. Nauroin vain pulkassa ja odotin, että poni hidastaisi. Kävi myös mielessä, että jos Iivari pelkäsikin yht' äkkia pulkan ääntä ja meinasin päästää irti jo vetohihnasta, mutta ajattelin myös, että jos se ei pelännytkkään pulkkaa ja meno olisi jatkunut pitkälle, olisin joutunut kävelemään ne kiinni.. No kyllä sille ponille taisi mennä sitten viimein hidastuspyynnöt ymmärrykseen asti ja käytiin sitten ohi tallin vielä kävelemässä loppukäyntejä. Tallilla taas venyttelyä, loimi ja jalan kylmäys!

25.12. Lauantai

Poika juos mua karkuun ;o

Kun päästiin tallille, oli kolme pientä porsasta heinäpaalin luona... Vein Tatin ja Sohvin sisälle ja Iivari juos takaisin tarhaan. Yritin saada sen sieltä sisälle, mutta eipä poika antanutkaan kiinni.. Jätin sen sinne ja ajattelin hakea sen vaatteiden vaihdon jälkeen. Noh, kun pääsin tarhaan, oli Irkku naapurista vaihtanut ponien puolelle. Menin hakemaan Iiivaria ja jätkä vain juoksi karkuun riihelle päin. Ja poishan se ei sieltä tullut ennenkuin sinne itse pohruaa. Jonkun aikaa taas ponia jahtasin, mutta sitten luovutin ja hain leipää, eipä se enää karkuun juossut...




Lähettii Iivarin kanssa maastoilemaan taas ihan yleisiä teitä pitkin. Ensin tietty alkukäynnit ja sitten ravailut. Aloitin ravit pitkillä jalustimilla ja vaihdoin ne lyhyiksi yleensä pelottavan sillan jälkeen. Mentiin sitten montea ja otettiin välikäynnit. Kun edessä näkyi ylämäki laukkasimme sen ylös ja vähän sen jälkeenkin. Kohta puoliin käännyttiin ja käveltiin jonkun matkaa. Alamäen jälkeen otimme ravia ja piakkoin myös pätkä laukkaa.
Yleensähän kun mennään kotiin päin, hevonen tai poni reipastuu siitä suunnasta, mutta Iivari ei koskaan.. minulla ainakaan.. Mutta tänään, ehkä joulun kunniaksi se meni myös reippaasti kotiinpäin, annoin sitten pojan laukata vielä pätkän, kun kerrankin menohaluja oli. Laukkojen jälkeen vielä ravattiin jonkun matkaa, mutta sitten tultiin kylän talolle ja siirryimme käyntiin.

28.12. Tiistai

Tänään lähdettiin maastoilemaan Miron ja Irkun kanssa heti kun päästiin tallille, koska iltapäiväksi oli luvattu pakkasten nousevan. Käytiin hevosten kanssa hölkkälenkki varmaankin jotakuinkin 10km. Yhdessä ylämäessä oli tarkoitus kokeilla laukkaa Mirolla. Kun ylämäki tuli nostin sen päätä ja annoin pohkeita, noh.. tämä meidän uljas ravurimmehan luuli, että halutaan edelleen mennä sitä reipasta ravia mitä siltä aina pyydetään, eli siis menimme LUJAA ravia. Ja emme kuulemma edes menneet vielä täysiä. Mäen päällä jatkoimme hölkässä.
   Pienemmällä tiellä katsoin maahan, ja siellä oli jonkun verran traktorin jälkiä.. Kysyin sitten Miialta, että kulkeeko tiellä paljon traktoreita, koska Miro on parisen kerran lähtenyt juoksemaan näitä hurjia, isoja ja pelottavia liikkuvia laitteita karkuun. Sain sitten vastauksen oikeastaan kaksikin kertaa. Miialta ja pian takaa tuli traktori. Lähdimme sitten ravailemaan sitä karkuun, ja tien päässä se onneksi kääntyi toiseen suuntaan.
   Loppumatka sujuikin sitten rauhallisemmin ja hölköttelimme kotiin ja talolta loppukäynnit.

Iivari ja heinätorni.. :d

Pidin Iivarilla taas tunnin ja se meni hienosti. Teimme samoja helppoja perusjuttuja, kuin ennenkin. :)


30.12. Torstai

Aloitin Irkun ratsastuksella. Menimme ensin kentälle verryttelemään. Kävelimme ja yritimme vaivaisesti mahtua ravaamaan siellä.. Irkun ravihan on erittäin "räpäriräpätiä.." Verryttelyn jälkeen menimme pellolle hankeen ja kävelimme ensin peltoa ympäri. Irkku oli lähipäivinä vain laukanut hangessa ja tänään oli sama tarkoitus. Kun pyysin Irkkua ravaamaan/laukkaamaan, sain ravin, joka hakeutui meidän kävelypolulle ja joka ei meinannut vaihtua enää käyntiin. Pellolla oltiin varmaan n.10min ja sen jälkeen menimme takaisin kentälle verryttelemään. Kävimme vielä kerran kokeilemassa ravausta pellolla, mutta se oli sellaista häslinkiä, että jätän sen suosiolla jonkun muun hommaksi.. Pellon jälkeen loppukäynnit ja vähän ravia kentällä.

Irkku

Miron kanssa kävin viereisellä peltotiellä hölkkäilemässä. Kokeilimme samalla väistöjä ja oikealle se väistää jo erittäin hyvin, mutta vasemmalle väistöt aivan hukassa.

Ja Iivarilla jälleen tunti ja tämä tuntilainen laukkasi ensimmäistä kertaa ja se sujui tosi hyvin! Mitä nyt ensin laukannostot olivat aika _ravi_ponimaisia... (: